2. Tasarahamalli auttaa perhettä yhteensovittamaan työn ja perhe-elämän joustavasti ja inhimillisesti ja huolehtimaan perheen toimeentulosta muutuvissa elämäntilateissa.

Elämätilanteet eivät koskaan vaihdu yhtä nopeasti kuin esikoisen synnyttyä: Ollaan vauvan, taaperon tai koululaisen vanhempia. Ollaan yksi- tai
monilapsinen perhe. Ollaan yksin-, kaksin- tai yhteishuoltajia. Muutetaan työn perässä tai isompaan asuntoon. Vaihdetaan kulkuvälinettä julkisesta liikenteestä autoon tai isompaan autoon. Töitä on joskus äidillä, joskus isällä, ehkä molemmilla, ehkä ei kummallakaan. Töitä voi olla päivällä tai yöllä, aamulla tai illalla. Perheessä on isä ja äiti tai sitten kaksi isää tai äitiä. Turvaverkostoa on sukulaisten ja tuttavien muodossa tai sitten ei. Sairastellaan paljon tai ollaan terveitä.


Kuka muu, kuin perhe itse voi hallinnoida arjen suunnittelua näiden muuttujien keskellä? Perheet eivät tarvitse perhevapaamalleja, jotka jyräävät kumoon milloin minkäkin arjen faktan vain siksi, että saavutettaisiin näennäinen sukupuolten välinen tasa-arvo tai säästöä lasten kustannuksella.


Aikuiset miehet ja naiset osaavat hoitaa keskinäisen tasa-arvonsa ilman valtiovallan holhousta! Ehkäpä modernit isät ja äidit näkevät erilaiset valintansa aidosti yhtä arvokkaina? Se on todellista sukupuolten välistä tasa-arvoa - ei se, että sekä äidit että isät toimivat samalla tavalla.

Palaa Tasarahamallin vaikutuksiin